Globalisaatio on prosessi, jossa maailma tulee yhtenäisemmäksi ja ihmiset ja organisaatiot kietoutuvat tiiviimmin yhteen toistensa kanssa. Tämä määritelmä kuulostaa tavoittelun arvoiselta: kaikki ovat rauhassa toisensa kanssa. Todellisuus on kuitenkin toinen. Liiketaloudessa globalisaatio tarkoittaa liiketoimintaa ilman rajoja, kansallisten rajojen ylittämistä ja kaupankäyntiä koko maailman kanssa. Tyypillisiä globalisaation merkkejä ovat muun muassa säännöstelystä vapaat markkinat ja monikansalliset yritykset.

Monikansalliset yritykset toimivat samanaikaisesti useissa eri valtioissa. Näille monikansallisille, negatiivisemmin kutsuttuna ylikansallisille, yrityksille ominaista ovat tuotantolaitosten siirtäminen paikasta toiseen sen mukaan, missä kustannukset, kuten palkkakulut ja verotus, ovat alhaisimpia. Tunnettuja ylikansallisia yrityksiä ovat esimerkiksi McDonald´s ja Bona. Suomalaisia monikansallisia yrityksiä ovat muun muassa Vaisala Oyj, jonka mittaustuotteet ovat hyvinkin tuttuja, Suomessa hyvin näkyvä Stora Enso, kaikkien tuntema fuusioitunut Nokia Siemens Networks ja terästeollisuudesta SSAB. Hydroline Oy on globaalissa maailmassa hyvä esimerkinnäyttäjä tuottamalla osan tuotteistaan vieläkin Siilinjärvellä, missä yritys sai alkunsakin.

Mutta miksi yritykset monikansallistuvat? Tuotannon kasvaessa yksikköhinta laskee ja kansalliset erot resurssien saatavuudessa paranevat. Tämä kaikki siis tarkoittaa, että samaa tuotetta voidaan valmistaa halvemmalla ja enemmän, kun yritys valmistaa tuotteensa maassa, jossa esim. verotus ja työlainsäädäntö poikkeavat suuresti pääkonttorin maakohtaisista määräyksistä. On yleisesti tiedossa, että suuret ylikansalliset yhtiöt pystyvät käyttämään valtaa esimerkiksi lobbaamalla poliittisia päättäjiä ja edistämään korruptiota erityisesti kehitysmaissa.

Monikansallisilla yrityksillä on negatiivisia vaikutuksia, kuten tapa käyttää kehittyvien maiden alihankkijoita hyväksi, työolosuhteiden laiminlyönti ja ympäristön hyväksikäyttö. Mutta voiko globalisaatiolla liike-elämässä olla myös positiivisia vaikutuksia? JOP-kurssin puitteissa listattiin positiiviksi vaikutuksiksi mm. toimivat positiivisina agentteina muutosta edistämässä kehitysmaissa ja tarjoavat työpaikkoja. Menemättä syvemmin ongelmiin esimerkiksi Aasian maissa, ylikansalliset yritykset pyörittävät tietynlaista oravanpyörää, jossa negatiivisuus kumoaa positiiviset vaikutukset.

Globalisaatiolla niin kuin kaikilla muillakin tekijöillä maailmassa on voittajat. Tässä tapauksessa ne ovat monikansalliset ja taitavat työvoimat, ammattikunta ja asiantuntijayhteisöt. Jotta voittajia voi olla, systeemissä on myös häviäjät kuten osaamattomat, kouluttamattomat ja köyhät.

Omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa globalisaation kehitykseen maailmassa. Maailmalla poliitikot, julkisuuden henkilöt, järjestöt ja aktivistit pyrkivät vaikuttamaan globalisaation suuntaan. Itse voimme päättää olemmeko ns. Reilun kaupan ja paikallisen käsityön kannattajia vai tuemmeko niitä, jotka ottavat heikoimmilta.


AS